Muutama sana kuntamarkkinoinnista 

Toimiva kuntamarkkinointi on kuntasektorilla usein toiveena ja tavoitteena. Sillä halutaan lisätä elinvoimaa, houkuttelevuutta tai ihan muutenkin tehdä ihmiset tietoiseksi ja tyytyväiseksi. Hyvin yleinen tapa hoitaa kuntamarkkinointia on valita sloganiksi toteamus tyylillä Meillä on hyvä asua. Tai elää. Tai yrittää. Tällä lauseella markkinoidaan sitten mediassa oman kunnan asioita. Asiaa voi kuitenkin lähestyä toisinkin.

Soinissa on ja on ollut vireillä monenlaista sähinää. Kaikki eivät ole edes aivan perinteisten kunnan perustehtävien piirissä. Jotteivät eri toimet näyttäisi vain irrallisilta tempoiluilta ja säntäilyiltä, on paikallaan vetää kokonaisuutta hieman yhteen. Siinä auttaa juurikin kuntamarkkinoinnin näkökulma. Sen takana on punaisena lankana kaksi teemaa: kunnan elinvoimaisuus ja talous. 

Näitä edistetään suoraan tai välillisesti kehittämällä ihmisten mielikuvia kunnasta, tuomalla markkinoinnin avulla kylälle säpinää ja kertomalla muille alueille mieleen jäävällä ja positiivisella tavalla, että täällä ollaan. Markkinoinnin ei tarvitse olla asioiden kaunistelua, vaan se voi lähteä todellisesta tekemisestä, jolla profiloidaan kuntaa positiivisella tavalla. Otetaan kaksi esimerkkiä Soinista.

Muoviroskan kerääminenkö valttina?

Kuntamarkkinointi ja kunnan tunnetuksi tekeminen on yksi peruste, miksi MuoviSampo on otettu kunnassakin kovin vakavasti. Panttijärjestelmän laajentaminen muihin kotitalouden muovipakkauksiin ei ole perinteisesti kunnan toimintaa, mutta pilotin toteuttaminen loi mielikuvia pienestä kunnasta rohkeana edelläkävijänä, vastuullisena ja ympäristöystävällisenä. Tämä mielikuva istuu erittäin hyvin Soinin valintaan tuoda itseään esille luonnon avulla ja luonnonläheisellä profiililla. Vielä, kun päätoteuttajana oli 4H, oli ilme sitäkin positiivisempi.

Vastuullisuus ja ekologisuus on kuitenkin puolia, joita monet nuoret ja vanhemmatkin katsovat valitessaan elinympäristöään ja matkakohteitaan. Olen kuullutkin MuoviSammon innoittaneen suunnittelemaan matkaa Soiniin. Jos olisimme vain sanoneet, että meitä kiinnostaa olla vastuullisia, ei viesti olisi jäänyt ulkopuolisten mieleen. Tekemällä tehostettiin kunnan profiilin iskostumista ihmisten käsityksiin.

Samalla profiililla on tarkoituksena houkutella asukkaita ja matkailijoita. Luontomatkailu onkin otettu yhdeksi painopistealueeksi. Tähän liittyy myös tuttu, mutta uusi Vuorenmaan kehittäminen. Hiihtokeskusta ollaan kehittämässä kohti uutta toimintaa, joka sisältäisi laskettelun lisäksi muitakin aktiviteetteja ympäri vuoden.  Tässä ei ole kysymys yhden matkailuyrityksen edistämistä, sillä Vuorenmaa on Soinia profiloivia hyviä asioita. Siitä monet maakunnan huipun muistavatkin. 

Vuorenmaan ja laajemmin luontomatkailun kehittäminen onkin samalla kuntamarkkinoinnin vauhdittamista ja mielikuvien luomista kehittyvästä kunnasta. Samalla lisätään liikkumista ja matkailua alueella, jolloin viesti Soinin olemassa olosta leviää sitä vauhtia kuin matkaajat liikkuvat esimerkiksi kohti etelän keskuksia. Meidän vastuulle jää vain antaa positiivinen mielikuva hänelle, joka luo Soinista itselleen ja muille mielikuvan. Tapoja on muitakin tapahtumista työurakoihin, sillä arjen tekeminen on parasta markkinointia, kunhan siitä osataan kertoa myös muille. 

Markkinoinnista voimaa elämään?

Onnistuessaan kuntamarkkinointi tuo elinvoimaa tai onnistuu kertomaan elinvoimaisuudesta lisäten houkuttelevuutta. Elinvoima on viime vuosina paljon kuulutettu kunnan tehtävä, joka oikeastaan yhdistää lähes kaikkea perinteisestä elinkeinojen kehittämisestä kaavoitukseen, peruspalveluihin ja asukasviihtyvyyteen. Elinvoimaisessa kunnassa nämä toimivat. Elinvoiman alle menee myös vetovoima, jota edistää toimivien palveluiden lisäksi hyvä maine, tunnettuus ja näkyvyys sekä vireä kyläkuva. 

Elinvoima tuo myös kuntaan tuloja, suoraan ja välillisesti. Asukkaiden hyvä työllisyys ja menestyvät yritykset tuovat suoraan verotuloja. Välillisesti vaikkapa retkeilijä käyttää ruoka- ja majoituspalveluita tuoden paikkakuntaan tuloja, jotka jossain vaiheessa hyödyttävät myös kunnan taloutta esimerkiksi verotuloina. Soinin kaltaiselle pienelle kunnalle on tärkeää saada jokainen käytetty euro tai hetki tuottamaan lisää sen sijaan, että ollaan hiljaa ja annetaan elämän lipua rauhassa eteenpäin. Tärkeää on siis, että asioita tapahtuu, vaikka ne eivät suoraan liikuttelisi rahaa. Matkailija kiinnostuu, kun alueella on jotain virikettä. Samoin potentiaalinen muuttaja herää, kun hän kuulee Soinin olevan olemassa ja myös virkeänä. Tämä pätee niin entisiin soinilaisiin kuin niihin, jotka eivät tiedä koko kunnasta.


Soinin kunta

Y-tunnus 0182637-3 | Multiantie 27 A 63800 Soini | Puhelin: 044 550 2375 | soinin.kunta@soini.fi | etunimi.sukunimi@soini.fi


Soinin Vaakuna